Alueportaali

Helka ry

Helka-kaupunginosayhdistysten kattojärjestö

Helsingin kaupunginosayhdistykset ry Helka vietti uuden toimipaikkansa tupaantuliaisia Kampissa. Vuonna 1964 perustetun Helkan toiminta on laajentunut vuosikymmenten kuluessa, joten uusille tiloille oli tarvetta. Toiminnan aloittivat Katajanokka-Seura, Lauttasaari-Seura, Pajamäki-Seura sekä Roihuvuori-Seura. Vuoteen 2007 mennessä Helkan jäsenmäärä oli kasvanut 73 jäsenyhdistykseen. Jäseniksi pääsevät kaikki kaupunginosatoimintaa harjoittavat yhdistykset sekä asukas- että omakotiyhdistykset. ”Helka ry:n tarkoituksena on toimia kaupunginosayhdistysten kattojärjestönä, joka antaa ja välittää tietoa jäsenyhdistysten ja hallinnon välillä”, kertoo Anna Kanervo. Kanervo työskentelee Helkassa erilaisten projektien parissa. Tilaisuudessa oli paljon yhdistyksen jäseniä ja sidosryhmien edustajia paikalla. Keskustelun pysäyttivät ainoastaan musiikkiesitykset. Jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa oman asukasyhdistyksen ja alueellisten toimijoiden kautta. Yhtenä Helkan tavoitteena on saada kaupunginosien toimijat puhaltamaan yhteen hiileen yhteisen asian edessä.

Näin Helka ry määrittelee toiminnan perustavoitteet:

Tavoitteet
- arjen näkökulma Helsingin päätöksentekoon
- asumisviihtyisyys ja kestävä kehitys
- asukkaiden verkostoituminen
- paikallistietoa kaupungin kehittämiseen

Toiminta
- kaupunginosat netissä
- voimavaroja ja menetelmiä vaikuttamiseen
- kannanottoja kaupungin suunnitteluun ja kehittämiseen
- taitoja kaupunginosien erityispiirteiden vaalimiseen

Kun haluat vaikuttaa lähiympäristöösi
- liikenteeseen
- viheralueisiin ja virkistykseen
-kaupunkimaiseen asumisviihtyisyyteen
- kaavoitukseen ja rakentamiseen
- palveluihin

Projektien myötä työntekijöiden tarve on lisääntynyt. Kanervon mukaan toiminta on muuttunut entistä enemmän projektiluontoiseksi ja meneillään olevia projekteja on paljon. Tämän vuoden alusta käynnistyneen Kotikaupunkipolut-projektin tarkoituksena on koota alueille kiinnostavia kävelyreittejä, kunkin alueen parhaat puolet huomioon ottaen. Turvallisuusprojektissa puolestaan pyritään lisäämään kaupunginosia pienempien alueiden turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Alpakka-hankkeessa kehitetään asukaslähtöisiä palveluita digitaalisten välineiden avulla. Hanketta pilotoidaan Herttoniemessä ja Maunulassa. Vuoden 2007 lopussa päättyneessä Kansalaiskanava-projektissa tavoitteena oli kehittää pääkaupunkiseudulla asukkaiden ja hallinnon vuorovaikutusta sekä antaa tähän konkreettisia työkaluja.

Konkreettisina esimerkkeinä Helkan jäsenjärjestöjen toiminnasta Kanervo mainitsee Karhupuiston, jota on siistitty ja tehty viihtyisämmäksi sekä turvallisemmaksi asukkaille. Asukkaat ovat toimineet yhteistyössä mm. poliisin ja kaupungin kanssa. Helka on tarjonnut apua jäsenilleen koulujen lakkauttamisten estämiseen tapaamalla päättäjiä ja sitä kautta pyrkinyt vaikuttamaan asioiden kulkuun. Helka tarjoaa alueellisen näkökulman, kun tarvitaan paikallista näkemystä. Tärkeänä tiedon lähteenä, alueen tapahtumien ja identiteetin välittäjinä ovat Kanervon mukaan kaupunginosien kotisivut www.kaupunginosat.net.